1980-luvun lopulla aivoista löydettiin reseptorit THC:lle (tetrahydrokannabinoli), joka on kannabiksen ensisijainen psykoaktiivinen komponentti. Mutta koska THC ei luonnollisesti esiinny kehossa, näiden reseptorien olemassaolo ihmetytti tiedemiehiä. Mysteeri selvisi muutamaa vuotta myöhemmin, kun löydettiin arakidonyylietanoliamidi, josta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä anandamidi.

 

Anandamidi on aivojen tuottama neurotransmitteri, joka sitoutuu THC-reseptoreihin. Sitä on kutsuttu ”onnellisuusmolekyyliksi” sanskritin sanan ananda mukaisesti, joka tarkoittaa iloa, autuutta tai onnellisuutta. Sitä on pidetty endokannabinoidina – kehon tuottamana substanssina, joka sitoutuu kannabinoidireseptoreihin.

 

Ennen pitkää anandamidin havaittiin tekevän paljon muutakin kuin tuottavan onnellisemman olotilan. Se syntetisoituu sellaisilla aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä muistin, kehittyneemmän ajattelun ja liikkumisen toiminnassa. Sillä on merkittävä rooli kivun, ruokahalun ja hedelmällisyyden säätelyssä. Se myös ehkäisee syöpäsolujen lisääntymistä.

 

Lisäämällä neurogeneesiä – uusien hermosolujen syntymistä – anandamidilla näyttää olevan sekä ahdistusta että masennusta lievittäviä ominaisuuksia. Anandamidi, kuten kaikki neurotransmitterit, on haurasta ja kehossa nopeasti hajoavaa, jonka vuoksi se ei tuota jatkuvaa autuuden olotilaa.

 

Anandamidi, kannabis ja muisti

 

Tohtori Gary L. Wenk on johtava kroonisen aivojen tulehduksen ja Alzheimerin taudin asiantuntija. Hän on tutkinut vuosien ajan voiko kannabiksen polttaminen ehkäistä sekä tavallisesta ikääntymisestä että Alzheimerin taudista johƒtuvaa muistin menetystä. Hän on ollut yllättynyt ja innostunut havaitessaan, että kannabis vaikuttaisi suojelevan ikääntymisen myötä tapahtuvalta muistin heikentymiseltä.

 

Tohtori Wenkin mukaan anandamidireseptorien suuri määrä osoittaa kyseisen neurotransmitterin merkityksellisyyden aivojen toiminnan säätelyssä. Hän on havainnut, että aivojen kannabinoidireseptoreita stimuloimalla voidaan suojella aivoja lievittämällä tulehdusta ja lisäämällä neurogeneesiä. Hän väittää, että myöhemmällä iällä kannabis voi itse asiassa olla avuksi ikääntyville aivoille sen sijaan, että vahingoittaisi niitä.

 

Tavallisesti me emme ajattele kannabiksen olevan hyväksi aivoillemme, emmekä varsinkaan muistin kannalta”, Wenk huomauttaa. ”Kuinka huumausaine, joka selvästi heikentää muistia sen vaikutuksen alaisena olevilla ihmisillä, voisi suojella aivoja ikääntymisen seurauksilta? Todennäköisesti vastaus liittyy nuorten ja vanhojen aivojen toimintaan ja joukkoon ikään liittyviä muutoksia aivokemiassa. Ollessamme nuoria vaikutamme uusien muistojen syntymiseen stimuloimalla aivojen kannabinoidireseptoreja. Kuitenkin myöhemmin elämässä aivot näyttävät vähitellen lisääntyviä todisteita tulehduksesta ja uusien neuronien tuotannon dramaattisesta vähenemisestä, jolla on tärkeä merkitys uusien muistojen kehittämisessä.”

 

Toinen tekijä määriteltäessä vaikuttaako kannabis muistiin hyödyllisesti vai haitallisesti on annostus. Nähtävästi kannabista vaaditaan hyvin vähän muistin parantamiseksi vanhoissa aivoissa. Tohtori Wenkin kollega kiteytti sen lauseeseen ”yhdet savut riittää”, sillä se on tarpeeksi huomattavaan muistin paranemiseen vanhemmilla ihmisillä.

 

Kuinka lisätä anandamidia

 

Anandamidin olemassaololla on selvästi monia yleisterveydellisiä ja mielenterveydellisiä hyötyvaikutuksia. Tässä muutamia tapoja kohottaa pitoisuuksia luonnollisesti.

 

Suklaa

 

Suklaa on yksi planeetan rakastetuimpia ruokia. On harvinaista tavata ketään, joka ei nauttisi suklaasta. Suklaata rakastetaan sen maun ja kermaisen koostumuksen vuoksi sekä sen vuoksi, että sillä on kyky tehdä hetkellisesti onnelliseksi. Suklaassa tiedetään olevan yli 300 kemiallista yhdistettä ja tiedemiehet ovat ahkerasti yrittäneet selvittää sen puoleensavetävyyden biokemiallista alkuperää.

 

Todeksi tiedetään, että suklaa sisältää mielialaa kohentavaa kofeiinia ja ”rakkausmolekyyliksi” kutsuttua fenyylietyyliamiinia, joka stimuloi rakkauden tuntemusta. Se sisältää myös teobromiinia, kahviin rinnastettavaa substanssia, joka toimii ennemmin relaksanttina kuin stimulanttina. On oletettu, että teobromiini saa aivot tuottamaan enemmän anandamidia.

 

Suklaan oletetaan sisältävän sekä anandamidia että sen hajoamista hidastavia komponentteja (N-asyylietanoliamiinit). Tämä antaa nettotuloksen anandamidia, josta johtuu suklaan syömistä seuraava väliaikainen onnellisuuden tunne.

 

Anandamidin on kuitenkin oletettu olevan syy siihen, miksi suklaa on ensisijainen himoa herättävä ruoka. Ennen uskottiin erityisesti naisten himoitsevan suklaata sen suhteellisen suuren magnesiumpitoisuuden vuoksi, mutta olemassa voi olla toinen voimakkaammin vaikuttava tekijä. Kaliforniassa, San Diegon Neurotieteiden Instituutissa, tehdyn tutkimuksen mukaan ”Suklaa sisältää farmakologisesti aktiivisia substansseja, joilla on aivoihin samankaltaisia vaikutuksia kuin kannabiksella, ja näillä kemikaaleilla voi olla vaikutus tiettyihin huumeiden aiheuttamiin psykooseihin, jotka yhdistetään suklaanhimoon.”

 

Saadakseen eniten anandamidia suklaasta, tulisi mieluummin syödä tummaa suklaata maitosuklaan sijasta. Tai mikä vielä parempaa, tulisi syödä kaakaopapuja, jotka ovat suklaan valmistuksessa käytettävää raakamateriaalia. Kaakaopavut ovat huomattavasti vähemmän prosessoituja kuin paraskin suklaa, ne eivät sisällä sokeria, ja ovat suklaan hyödyllisten komponenttien keskittyneempi lähde.

 

Tryffelit

 

Viime aikoihin saakka suklaan uskottiin olevan ainoa ruoka, joka sisältäisi anandamidia. Käsitys muuttui, kun joukko italialaisia tiedemiehiä havaitsi myös mustien tryffeleiden (Tuber melanosporum) sisältävän sitä. Mielenkiintoista on se, että tämä sieni tuottaa anandamidia, mutta ei sisällä sitä varten reseptoreita, jotka oletettavasti laukaisisivat jonkinlaisen biologisen efektin. Tästä johtuen tutkijat uskovat, että tryffelit tuottaisivat anandamidia mekanismina houkutellakseen eläimiä syömään niitä ja edistäen siten leviämistä vapauttamalla sieni-itiöitä.

 

Tryffeleillä on suuri kysyntä huippukokkien keskuudessa ympäri maailman, mutta niitä on vaikea viljellä, joten useimmat löydetään luonnonvaraisina tryffelinmetsästäjien ja heidän mukanaan kulkevien tryffeleitä etsivien koirien ansiosta. Perinteisesti tryffeleitä etsivien sikojen käyttö on kielletty, sillä ne eivät vain syö tryffeleitä vaan myös polkevat ja vahingoittavat niiden kasvualustaa.

Onnellisuutta tuottavan anandamidin esiintyminen selittää, miksi tryffeleitä metsästävät eläimet etsivät sientä sellaisella hurmoksellisella innolla!

 

Ellet ole riippumattoman varakas tai sinulla ei ole omaa salaista tryffelinkasvatuspiiloa, haluat ehkä pysytellä suklaassa tai toisissa anandamidia sisältävissä ruoissa, kuten sellerissä, parsakaalissa ja teessä. Tryffelit ovat niin kalliita, että se voi shokeerata pysyvästi. Mustat tryffelit maksavat tällä hetkellä 95-dollaria unssilta, mutta ovat halpa ostos verrattuna valkoisiin tryffeleihin, jotka maksavat miltei kaksinkertaisesti!

 

Flow-tila

 

Mikä on sellainen asia, jota rakastat tehdä niin paljon, että aika tuntuu katoavan? Tätä kohonnutta tarkkaavaisuutta, super-keskittyneisyyttä ja huippusuorituksen tilaa kutsutaan ”zoneksi” tai ”flow-tilassa” olemiseksi. Flow on määritelty ”optimaaliseksi tietoisuuden tilaksi, jossa meistä tuntuu parhaalta ja suoriudumme parhaiten.” Flow-tilan aikana aivot vapauttavat suuria määriä hyvänolon kemikaaleja, kuten serotoniinia, dopamiinia, endorfiineja ja anandamidia.

 

Kuntoilu

 

Mikäli olet juoksija, olet ehkä kokenut ”juoksijan pilven”. Vaikka se on usein yhdistetty endorfiineihin, tämä teoria on alkanut menettää suosiotaan. Yksi syy on se, että endorfiinimolekyylit ovat liian suuria läpäistäkseen veri-aivoesteen ja päästäkseen aivoihin. Arizonan Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että endokannabinoidit, anandamidi mukaan lukien, ovat “juoksijan pilven” todennäköisempiä aiheuttajia.

 

Kannabis? Ehkä

 

Kannabiksen polttaminen saattaisi vaikuttaa loogiselta vaihtoehdolta, jos haluaa kokea enemmän onnellisuutta, koska THC selvästi kiinnittyy samoihin reseptoreihin kuin anandamidi. Mutta onko pilven polttaminen ahdistuksen lievittämiseksi, onnellisuuden lisäämiseksi tai muistin parantamiseksi oikea valinta kaikille? Luultavasti ei.

 

Kun anandamidi kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin, sillä on rauhoittava, ahdistusta lievittävä vaikutus useimpiin ihmisiin, mutta lähes 20-prosenttia väestöstä reagoi eri tavalla. On olemassa luonnollisesti esiintyvä entsyymi nimeltään FAAH, joka deaktivoi anandamidin. Joillain ihmisillä on geneettinen taipumus vähemmälle FAAH:lle, mikä tarkoittaa, että heidän aivoissaan on luonnollisesti enemmän anandamidia. Nämä ihmiset ovat yleisesti vähemmän ahdistuneita ja, mikä mielenkiintoista, vähemmän taipuvaisia pitämään kannabiksesta. Weill Cornellin Lääketieteellisen Korkeakoulun kliinisen psykiatrian professorin Richard A. Friedmanin mukaan he, joilla on FAAH-geenin variantti kokevat onnellisuuden vähentyvän heidän polttaessaan kannabista. Hänen kantansa on, että kun on luonnostaan enemmän anandamidia, on vähemmän tarvetta kannabikselle.

 

Tohtori Friedman, neurobiologian ja mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidon asiantuntija, on myös havainnut, että kannabis voi olla haitallista ahdistuksesta kärsiville. ”Psykotrooppiset lääkkeet, terapiat ja rentoutumistekniikat eivät ole avuksi kaikille, joten mitä vikaa on kannabiksen käyttämisessä ahdistuksen lievittämiseksi? Ongelma on siinä, että kannabis hukuttaa alleen aivojen kannabinoidijärjestelmän, ja on näyttöä siitä, että krooninen käyttö ei ehkä pelkästään lievitä ahdistusta, vaan häiritsee oppimista ja muistia”, hän huomauttaa New York Timesin artikkelissa.

 

Anandamidi on suhteellisen uusi löytö ja on vielä paljon opittavaa siitä, kuinka se vaikuttaa aivoihin ja mielialaan sekä terveissä ihmisissä että heissä, joilla on mielenterveyden tai aivojen häiriöitä. Mutta liikunnasta, ”zone-tilassa” olemisesta ja vähäisestä suklaan syönnistä ei varmasti ole haittaa.

 

Tämän artikkelin on alkuperäisestä kääntänyt hamppukumppani Juuso.

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä:  http://reset.me/story/anandamide-putting-the-bliss-molecule-to-work-for-your-brain/

 

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Pin on Pinterest
Pinterest
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email