Hamppuruokamarkkinat kasvaa globaalisti jopa kaksinkertaiskeksi, arvioi Daniel Kruse European Industrial Hemp Association (EIHA) kokouksessa.

Tämän ennusteen merkit ovat nähtävissä esimerkiksi ravitsemuksellisesti tietoisten kuluttajien määrän kasvussa. He vaativat yhä enemmän korkealuokkaisia, superfood-elintarvikkeita, joista ruokahamppu on yksi ainutlaatuisimmista.

Hamppuruokaa etsitään erityisesti suuren omega 3:n ja 6:n pitoisuuden ansiosta. Hampunsiemen sisältää n. 7% omega 3- ja 20% omega 6-rasvahappoja. Tietoiset kuluttajat tietävät, että hamppuruoassa on tämä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ihanteellinen 1:3 omega suhde.

Hyvän rasvakoostumuksen lisäksi hamppuruoka sisältää runsaasti, helposti sulavia proteiineja, jotka koostuvat kaikista välttämättömistä aminohapoista tasapainoisessa suhteessa. Aminohappokoostumukseltaan hampunsiemen on täysin verrattavissa muihin laadukkaisiin proteiineihin, kuten munanvalkuaiseen ja soijaan⁽²⁾.

Hamppuruoasta saa myös runsaasti kuitua, E- ja B- vitamiineja (B1 -tiamiini, B2 -riboflaviini, B3 -niasiini, B6 -pyridoksiini, B9 -foolihappo), sekä elintärkeitä hivenaineita kuten rautaa, magnesiumia, kalsiumia, sinkkiä, fosforia ja kaliumia⁽²⁾.

Ainutlaatuisen ravintoainekoostumuksen ansiosta hamppuruokia on alkanut löytyä Hollannin ja Saksan suurimmista supermarketeista.

Hamppuruokamarkkinat EU:ssa

Täysin tarkkoja tilastoja Euroopan Unionin hamppuruokamarkkinoista ei ole, sillä EU:ssa on monia pieniä maita ja tilastotiedoissa paljon variaatiota.

Se on kuitenkin selvästi osoitettavissa, että vuodesta 2007 hampunsiemenien tuotannossa on alkanut vahva kasvu, joka huipentui vuonna 2015 yli 25 000 hehtaarin viljelyalaan. Tämä on suurin viljelyala yli viiteenkymmeneen vuoteen.⁽³⁾

Ranska on Euroopan suurin ruokahampun viljelijä, yli 11 000 hehtaarillaan. Seuraavaksi suurimmat viljelyalat ovat Hollannissa, Saksassa ja Italiassa, noin 2000 hehtaarin viljelyaloilla. Baltian maissa ollaan jo herätty siihen totuuteen, että hamppu on rahakasvi. Baltian maissa on Euroopan viidenneksi suurin hampun viljelyala, ja Viro yksinään on noussut jo toiseksi suurimmaksi ruokahampun tuottajaksi, heti Ranskan jälkeen.⁽⁴⁾

Hampunsiemenen käyttö ihmisten ruokana on kasvanut erityisesti vuoden 2014 jälkeen, kun hamppuruoan kulutus kasvoi kaksinkertaiseksi vuoteen 2013 verrattuna. Eläinten, ja erityisesti hevosten, ruoaksi kuluu kuitenkin edelleen suurin osa EU:ssa tuotetusta ja tuodusta hampunsiemenestä. Suurin osa Eurooppaan tuodusta hampunsiemenestä tulee Kiinasta, josta tuodaan vuosittain noin 10 000 tonnia hampunsiemeniä. Suomessakin myytävänä olevista hamppruokatuotteista on iso osa peräisin Kiinasta.⁽⁴⁾

Kiinalaisen luomuhampunsiemenen markkinahinta onkin kaksinkertaistunut, ja tavallisen hampunsiemen kolminkertaistunut kahdeksassa vuodessa, vuodesta 2008 vuoteen 2016 verrattuna.

Suurin hampun viljelijämaa on ollut jo pitkään Kanada, jossa vuonna 2015 hamppuruoan viljelyala kasvoi 59 prosenttia, 21 000 hehtaarin alasta yli 34 000 hehtaariin.⁽⁵⁾

Toisin kuin Euroopassa Kanadassa hamppuruoka menee lähes täysin ihmisten ravinnoksi.⁽⁵⁾

Tulevaisuuden näkymät

EU:ssakin vauhtiin päässyt hamppuruoan suosio luo loistavia näkymiä tulevaisuudelle. Iso-Britanniassa hamppuruoka kuuluu jo isojen markettien valikoimaan, kuten se on ollut jo vuosia Kanadassa ja USA:ssa.

Euroopassa suuret marketit ovat parhaillaan heräämässä ravitsemuksellisesti tiedostavien kuluttajien tarpeisiin ja toiveisiin. Tämä on nähtävissä Suomessakin, kun supermarkettien kasvisruokavalikoimat ovat laajentuneet, ja perinteiset lihanjalostajat ovat ryhtyneet tuottamaan kasviproteiinivalmisteita, enää puuttukin hamppuruokatuotteet.

Nyhtökauran ja härkäpapu-härkiksen rinnalle tietoiset kuluttajat kaipaavatkin erityisesti hamppuruokavalmisteita, joita ekokaupoista on löytynyt jo vuosia. Merkittävimpänä haasteena hampputeollisuuden alalla nähdään se, kuinka saataisiin valmistettua hamppupihvejä, hamppunugetteja, hamppumakkaroita, hamppusuikaleita ja muita hamppuruokia ilman lisättyä soijaa ja vehnägluteenia.

Kuinka paljon hamppuruoantuotannon ennustetaan kasvavan?

Esimerkki: Jos pelkästään Saksassa 10% ihmisistä ottaa 10ml hamppuöljyannoksen päivittäiseksi hyvinvointiaan tukevaksi tavaksi, on tähän tarvittava 30 miljoonan litran hamppuöljyn tuotantokapasiteetti noin 100 miljoonaa tonnia hampunsiementä. Tällöin hamppuruoan kulutukselle tulisi kasvua kymmenkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna.⁽⁶⁾

Puhumattakaan mitä saataisiin aikaan Suomessa kansanterveyden ja työllistymisen saralla, kun edes 1 prosentti väestöstä, jotka eivät vielä käytä hamppuruokaa ravintonaan, lisäisivät 1 rkl hampunsiemeniä, hamppuproteiinijauhetta tai hamppuöljyä ruokavalioonsa.

Hamppuruoan kulutustottumukset ja saatavuus

Hamppuruokaa myydään Euroopassa pääasiallisesti internetin kautta, mutta myös pienissä ja keskisuurissa ekokaupoissa. Suomessa asiantuntijakauppiaat, kuten NaturaZone ja Ruohonjuuri, ovat olleet eturintamassa edistämässä kotimaisen hampunsiemenen ja markkinoiden uusimpien hamppuruokatuotteiden myyntiä.

Suosituin hamppuruoka on hampunsiemenet sellaisenaan tai kuorittuina. Kuorittu hampunsiemen on siemenen valkoinen sisus, joka on pehmeää jälkiruokamaista herkkua, ja näin ollen hamppuruokaa parhaimmillaan. Monet kuitenkin arvostavat merkittävästi enemmän ravitsemuksellisesti täydellisempää kokonaista hampunsiementä, vaikka se onkin kovan kuorensa vuoksi epäsuosittua joidenkin kuluttajien keskuudessa.

Hamppuöljy on merkittävästi hamppuproteiinia suositumpaa, vaikka proteiinien kulutus muuten onkin kasvussa. Syy tähän on kaikkien hamppua syövien ihmisten tiedossa: Tavallinen hamppuproteiini on voimakkaan dominoiva maultaan ja hiekkainen koostumukseltaan – syy, jonka vuoksi hamppuproteiini jää helposti kaappiin ellei ole täysin hullaantunut hampun ravitsemukselliseen potentiaaliin. Tavallinen, idättämätön hamppuproteiini pilaa helposti esim. smoothien maun.

Hamppuproteiinissa on kuitenkin tullut markkinoille ainutlaatuinen uutuus. Valmiiksi idätetyistä hampunsiemenistä kylmäpuristettu hamppuproteiini on paitsi maultaan myös imeytyvyydeltään aivan omaa luokkaansa.

Idättämisen ansiosta hamppuproteiinista tulee neutraalin pehmeän makuinen, joka ei enää dominoi hamppuruokia, eikä myöskään tee niihin hiekkaista koostumusta.

Imeytyvyydeltään Idätetty hamppuproteiini on 5 kertaa tehokkaampi kuin tavallinen hamppuproteiini.

Idättäminen tekee myös kylmäpuristetusta hamppuöljystä erinomaisen makuisen. Myös imeytyvyydeltään Idätetty hamppuöljy on omaa luokkaansa.

 

Rakkaudella,

Jaakko Myllyniemi

Hamppukokki⎟Hamppuyrittäjä

 

Lähdeluettelo:

⁽¹⁾ New Data on Hemp Food Market, Daniel Kruse Hempro International, June 2016 at EIHA Conference

⁽²⁾ http://www.finola.fi/Hempseed%20Nutrition.pdf

⁽³⁾ Hempro Int. (2016), EIHA (2016)

⁽⁴⁾ Eurostat (2011), Hempro Int. (2016), EIHA (2016)

⁽⁵⁾ Hemp Oil Canada Inc. (2016), CHTA (2016)

⁽⁶⁾ EIHA (2015)

⁽⁷⁾ nova-Institut GmbH, Fürth (Cologne), Germany & HempConsult GmbH, Düsseldorf, Germany

 

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Pin on Pinterest
Pinterest
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email